Ensin blondit, sitten punapäät. Ketkä seuraavaksi?
Juuri kun lopetin “Academic and scientific hoaxes in the news”-kappaleen Alexandra Kittyn “Don’t Believe It!”-kirjasta, uutisoi National Geographic [September 2007, Science-osasto] kuinka luonnostaan punatukkaiset ovat “sukupuuton” partaalla. Monet muistanevat uutisen muutaman vuoden takaa miten blondeja uhattiin vastaavalla kohtalolla. Molempia samoin perustein - “carriers of the gene are less and less likely to pair up”.
Ankka punatukkaisten pikkuhiljaisesta katoamisesta noudattaa vastaavaa kaavaa kuin uutisointi blondien “sukupuutosta”: lehdet siteeraavat toisiaan eikä todellista lähdettä mainitse kukaan. National Geographicin toimittaja Jennifer S Holland mainitsee lähteekseen vain “other news reports”.
Tuleeko väitteestä totta kun sitä tarpeeksi hokee ja tarpeeksi moni sitä toistaa? Ei. Näin ei käynyt vuonna 2002, ei aikaisemmin, eikä se päde vieläkään. Väite vaatii faktaa ja tutkimustuloksia ollakseen jotain muuta kuin väite.
Viimeksi “uutisoinnin” jäljet johtivat saksalaiseen naistenlehteen jonka toimittaja oli kirjoittanut lähteekseen WHO:n. Useat lehdet sitten mainitsivatkin Maailman Terveysjärjestön lähteeksi tarkastamatta heiltä oliko toimittaja tulkinnut tutkimusta oikein tai olivatko he edes tehneet kyseistä tutkimusta, sillä olisi hassua Terveysjärjestön tutkivan rajatuilla resursseillaan niinkin merkityksetöntä asiaa kuin hiusten värin perinnöllisyys. WHO korjasikin ankan sen kantauduttua järjestön tietoon. Kaikkiin “tutkimuksiin” tuleekin suhtautua suurella skeptisyydellä mikäli tutkijoiden nimiä ja lähteitä ei mainita missään - varsinkin mikäli kyseessä on uutislähteestä toiseen kiertävästä lähteettömästä väitteestä”.